Usein kysytyt kysymykset

Mihin katsastusluokkaan veneeni kannattaa katsastaa?

Veneet katsastetaan niiden rakenteen, varustuksen ja purjehdusalueen mukaan seuraaviin luokkiin:

Katsastusluokka 1: Avomeri
Avomeriolosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Itämeren lahtineen, Pohjanmeren, Ruotsin, Norjan ja Kuolan niemimaan rannikot, Brittein saaret, Biskajan, Espanjan ja Portugalin rannikon sekä Välimeren (= Euroopan rannikkovedet ja Välimeri).
Purjeveneet
Veneet on tarkoitettu avomeriolosuhteisiin pitkille matkoille. Veneen tulee kestää ylimurtuvat aallot ja oltava itseoikaiseva suuristakin kallistumista monirunkoveneitä lukuun ottamatta. Rungon, kannen ja kajuutan on aukkoineen ja luukkuineen oltava riittävän vesitiivis kokonaisuus. Kulkuaukko avotilasta kajuuttaan tulee voida sulkea pääkannen tasolta, ja kaikki luukut on kiinnitettävä siten, että ne pysyvät kiinni veneessä mahdollisessa kaatumistilanteessakin. Kaikki aukot täytyy pystyä tarvittaessa sulkemaan. Istuinkaukalon tulee olla nopeasti itsetyhjentyvä.

Katsastusluokka 2: Rannikko
Meriolosuhteisiin rannikon läheisyydessä rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Perämeren ja Suomenlahden, suotuisissa olosuhteissa Pohjois-Itämeren Hanko-Gotlanti –linjan länsipuolella, sekä Etelä-Itämeren linjan Öölanti-Bornholm-Rügen länsipuolella.
Purjeveneet
Veneet on tarkoitettu meriolosuhteisiin rannikkojen läheisyydessä. Veneen on oltava itseoikaiseva monirunkoveneitä lukuun ottamatta, ja kohtuullisen vesitiivis. Kulkuaukko kajuutasta avotilaan pitää voida sulkea pääkannen tasolta roisketiiviisti. Ilma- ja muut aukot on sijoitettava suojaiseen paikkaan ja niissä on oltava vesiloukut. Istuinkaukalon tulee olla nopeasti itsetyhjentyvä.

Katsastusluokka 3: Saaristo
Saaristoon ja sisävesille rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet. Purjehdusalue kattaa Suomen rannikot, järvet, Ahvenanmeren, Suomenlahden perukan Viipurinlahdelle ja Saimaan kanavan, sekä suotuisissa olosuhteissa Merenkurkun ja välin Helsinki-Tallinna.
Purjeveneet
Veneet on tarkoitettu saaristo-olosuhteisiin ja sisävesistöihin. Veneen rakenteiden pitää olla siten toteutettu, ettei niistä aiheudu veneen uppoamisvaaraa. Istuinkaukalon ei tarvitse olla itsetyhjentyvä, mutta se on suositeltavaa.

Katsastusluokka 4: Suojaiset vesialueet
Suojaisille vesialueille rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, sekä valvotuissa olosuhteissa tapahtuvien purjehdustapahtumien veneet.
Purjeveneet 
Veneet on tarkoitettu suojaisille vesialueille tai veneilytapahtumiin, esim. ratapurjehduskilpailuihin, joissa on jatkuva valvonta ja pelastusvalmius.

Valtaosa Näsijärven vesistössä liikkuvista katsastetuista veneistä kuuluu luokkaan 3 tai 4.

Veneen asiakirjat?

Veneen asiakirjoihin kuuluvat:

  • Veneen rekisteröintitodistus
  • Venetodistus
  • Veneen katsastuspöytäkirja

Vesikulkuneuvorekisteri on siirtynyt maistraateista Trafille 1.8.2014 alkaen. Kaikki nykyiset rekisteritiedot ovat edelleen voimassa ja ne ovat siirtyneet automaattisesti maistraateista Trafiin. Veneesi rekisterissä olevia tietoja pääset tarkastelemaan Trafin oma-asiointi -palvelussa (vaatii tunnistautumisen esim. pankkitunnuksin). Palvelussa voit myös tehdä tilauksen veneen rekisteröintitodistuksesta tai suorittaa omistajan vaihdoksen. Kaikki veneiden rekisteröintiin liittyvät asiat, kuten veneen teknisten tietojen päivitys tai ensirekisteröinti, voi hoitaa joko sähköisellä tai postitettavalla lomakkeella tai piipahtamalla sopimusrekisteröijän luona.

Venetodistuksen ja veneen katsastuspöytäkirjan saat seuran katsastajalta veneen peruskatsastuksen yhteydessä.

Milloin vene tulee rekisteröidä?

Vesikulkuneuvorekisteriin kuuluvat runkopituudeltaan vähintään 5,5m pitkät purje- ja moottoriveneet. Vesikulkuneuvo tulee merkitävä rekisteriin myös silloin kun valmistajan ilmoittama moottoriteho on vähintään 15kW eli yli 20 hevosvoimaa. Rekisteröintivelvollisuus koskee myös muita koneellisia vesikulkuneuvoja, kuten vesiskoottereita.

Millainen rekisteritunnuksen tulee olla?

Rekisteritunnus on merkittävä veneen kummallekin sivulle siten, että se on veneen liikkeellä ollessa selvästi näkyvissä. Kirjainten ja numeroiden tulee olla sen väriset, että ne erottuvat hyvin taustastaan. Tunnuksen kirjain- ja numerokorkeuden tulee olla vähintään 7,5 cm ja viivaleveyden vähintään 1,5 cm. Rekisteröitävää venettä ei saa käyttää, ellei sitä ole varustettu rekisteritunnuksella (= sakot tulee).

Veneen rekisteritunnus kannattaa kirjoittaa esim. huopakynällä veneen runkoon yhteen tai kahteen hyvään piilopaikkaan, jotka ovat vain sinun tiedossasi. Tämä auttaa mahdollisten venevarkauksien selvittelyssä.

Millaiset hätäilmoitus / hätämerkinantovälineet veneessäni tulee olla?

Vuonna 2017 hätämerkinantovälineisiin liittyvässä katsastusvaatimuksissa tapahtuu muutoksia. Enää ei puhuta vain hätämerkinantovälineistä vaan laajemmin hätäilmoitus / hätämerkinantovälineistä painopisteen muuttuessa elektronisiin välineisiin. Uudet katsastusvaatimukset pohjautuvat Rajavartiolaitoksen tekemään tutkimukseen ja sen pohjalta tehtyihin suosituksiin.

Käytännössä aikaisemmin vaaditut varusteet täyttävät jatkossakin katsastusvaatimukset, mutta nyt vene on katsastettavissa myös ilman pyrotekniikkaan pohjautuvia hätäilmoitusvälineitä edellyttäen, että veneessä on korvaavia varusteita.

Veneen hätäilmoitus / hätämerkinantovälineiden määrä ja tyyppi määräytyvät katsastusluokan mukaan seuraavasti:

Katsastusluokka 2

Vaihtoehto A

Vaaditaan: VHF-DSC kiinteästi asennettuna, säänkestävästi suojattu matkapuhelin, 1kpl led-soihtu varaparistoineen tai 4kpl punasoihtuja

Lisäksi suositellaan: EPIRB, 4kpl punaisia laskuvarjoraketteja, 2kpl oranssisavuja

...tai…

Vaihtoehto B

Vaaditaan: VHF kiinteästi asennettuna (suositellaan DSC toimintoa), 4kpl punaisia laskuvarjoraketteja (valopistooli korvaa enintään 2 laskuvarjorakettia), 4kpl punasoihtuja tai 1kpl led-soihtu varaparistoineen ja 2kpl punasoihtuja

Lisäksi suositellaan: säänkestävästi suojattu matkapuhelin, 2kpl oranssisavuja

Katsastusluokka 3

Vaihtoehto A 

Vaaditaan: säänkestävästi suojattu matkapuhelin, ulkosaaristossa suositellaan VHF-DSC kiinteästi asennettuna, 1kpl led-soihtu varaparistoineen (vaihtoehtoisesti 2kpl punasoihtuja)

Lisäksi suositellaan: 2kpl punaisia laskuvarjoraketteja sekä 2kpl punasoihtuja

 …tai…

Vaihtoehto B

Vaaditaan: 2kpl punaisia laskuvarjoraketteja ja 2kpl punasoihtuja (vaihtoehtoisesti led-soihtu varaparistoineen) tai 4kpl punasoihtuja tai 2kpl punasoihtuja ja 1 led-soihtu

Lisäksi suositellaan: säänkestävästi suojattu matkapuhelin ja VHF

Katsastusluokka 4

Suositellaan: säänkestävästi suojattu matkapuhelin ja saaristossa led-soihtu varaparistoineen tai 2kpl punasoihtuja

Vaihtoehdoissa 1B, 2B ja 3B pyroteknisten hätäilmoitusvälineiden kelpoisuusajan tulee olla valmistajan merkinnän mukaan voimassa katsastushetkellä. 

Luvanvarainen valopistooli ja siihen saatavat 300 metrin nousukorkeuteen leimatut laskuvarjoammukset korvaavat laskuvarjoraketit. Valopistoolilla voidaan korvata ainoastaan kaksi rakettia. Muistettava on myös, että valopistooli ei saa olla ainoa hätämerkinantoväline.

Veneeni on katsastettu luokkaan 3. Raketteja, soihtuja vai led -tekniikkaa?

Kysymys kannattaako veneeseen hankkia kahden raketin ja kahden soihdun setti vai tyytyä neljään soihtuun kannattaa ratkaista miettimällä missä ja milloin veneilet. On hyvä huomioida, että myös Näsijärven vesistöstä löytyy alueita, joissa punasoihdulla tai led-hätämerkinantovälineellä annettua hätämerkkiä ei etenkään lomakauden ulkopuolella välttämättä havaita. Raketti on aina varmin vaihtoehto.

Milloin hätämerkinantovälineet tulee uusia?

Hätämerkinantovälineiden on oltava hyväkuntoiset ja ne tulee säilyttää asianmukaisesti. Raketteihin ja soihtuihin on leimattu viimeinen kelpoisuusvuosi sekä usein myös valmistusvuosi. Hätämerkinantovälineet hyväksytään katsastuksessa vain tämän tuotteeseen merkityn kelpoisuusajan mukaan. Valopistoolin patruunoiden kelpoisuusaika on leimauksen mukainen tai ilman leimaa enintään 25 vuotta jos patruunat ovat virheettömät ja hankinta-ajankohdan pystyy todistettavasti esittämään. Led-hätämerkinantolaitteiden osalla on hyvä vaihtaa paristot ja varaparistot aika-ajoin vaikka laitetta ei olisikaan käytetty.

APUA – Veneilijän turvallisuusopas

Millaisia sammuttimia ja kuinka monta?

Lainsäädännön mukaan veneessä, joissa on liekillä toimiva polttolaite, sisämoottori tai yli 25kW perämoottori, on oltava sammutin. Käsisammuttimen kelpoisuusajaksi hyväksytään yksi vuosi sammuttimen valmistusajankohdasta tai tarkastuksesta (vesiliikenneasetus). 

Katsastuksessa vaaditaan seuraavaa:

  • 2-luokka: kaksi vähintään 8A 68B -luokan sammutinta sekä sammutuspeite, toisen sammuttimista teholuokaksi suositellaan 34A 183B
  • 3-luokka: yksi vähintään 8A 68B -luokan sammutin sekä sammutuspeite
  • 4-luokka: yksi vähintään 8A 68B -luokan sammutin mikäli veneessä on avoliekkinen polttolaite, sisämoottori tai yli 25kW perämoottori tai mikäli veneessä on nestekaasua tai akku

Suuntaa antavia ohjeita sammuttimien sijoitukselle:

  • Alle 10m veneessä enintään 1m etäisyydelle pääohjaispaikasta tai avotilasta
  • Yli 10m veneissä enintään 2,5m etäisyydelle pääohjauspaikasta tai avotilasta
  • Enintään 2m etäisyydelle keittimestä ja/tai kiinteästi asennetusta avoliekkisestä laitteesta, kuitenkin niin, että sammuttimen käyttööotto ei vaikeudu mahdollisen palon yhteydessä
  • Konetilan ulkopuolelle ja enintään 2m etäisyydelle konetilan sammutusaukosta
  • Enintään 5m etäisyydelle nukkumatilasta

Mikäli näitä kaikkia ehtoja ei voida täyttää yhdellä asennuspaikalla, tulee sammuttimia olla useampia. Huomioida kannattaa myös, että mahdollinen veneen moottoritilan sammutin ei korvaa käsisammutinta.

Kuten muissakin venekatsastukseen liittyvissä asioissa, ei sammutintenkaan suhteen kannata ainoastaan seurata sormi mutkalla minimivaatimuksia, vaan käyttää myös talonpoikasjärkeä:

  • Vaikka katsastuksessa hyväksytään 8A 68B -luokan sammutin (entinen 2kg) on sen toiminta-aika tositilanteessa usein aivan liian lyhyt (n. 2 sekuntia). Sammuttimen koossa säästäminen voi tositilanteessa harmittaa arvaamattoman paljon
  • Jauhesammutinta käyttökelpoisempi keittiöpaloissa on usein sammutuspeite.

Mikä on katsastajan vastuu?

Venekatsastaja ei ole viranomainen, eikä katsastus perustu viranomaismääräyksiin. Katsastuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää veneilyturvallisuutta ohjaamalla ja opastamalla. Katsastaja suorittaa tätä tehtävää. Vastuu veneestä ja siinä olevien henkilöiden turvallisuudesta on aina veneen omistajalla ja kulussa olessa kipparilla. Katsastus ei vapauta heitä tästä vastuusta. Kipparin on aina ennen vesille lähtöä parhaansa mukaan varmistauduttuva siitä, että vene on täysin kunnossa, merikelpoinen ja riittävästi varustettu ja miehitetty.

 

 

Ankkurivarustus

Veneessä tarvitaan veneen kokoon ja painoon nähden riittävän kokoinen ankkuri sekä ankkuriköysi:

  • 2-luokka: Kaksi ankkuria ja kummallekin ankkuriköysi pituudeltaan noin 50m, josta kettinkiä tai painoköyttä 3m, tai vaihtoehtoisesti pelkkää kettinkiä 30m
  • 3-luokka: Yksi ankkuri ja ankkuriköyttä 30-40m

Ankkurin painon voit näppärästi kalkuloida kaavalla: P=L+B+D

… tässä

P = ankkurin massa (kg)

L = veneen kokonaispituus (m)

B = veneen suurin leveys (m)

D = veneen uppouma (tn)

Myös ankkuriköyden läpimitta määräytyy veneen koon mukaan:

  • Yli 6tn: köysi 20mm, ketju 8-10mm
  • 2-6tn: köysi 14-16mm, ketju 6-8mm
  • Alle 2tn: köysi 12mm

Ankkurityyppejä on monia ja ne toimivat hieman eri tavoin eri pohjanlaaduilla. Näsijärven vesistössä hyvin toimivaksi ankkurityypiksi on osoittautunut mm. Bruce.

Veneköydet

Matkaveneissä vaaditaan seuraava köysimäärä veneen koon mukaisesti

  • 2-luokka: 4kpl 30m kiinnitysköyttä
  • 3-luokka: 2kpl 30m kiinnitysköyttä
  • 4-luokka: 30m köyttä

Köysien vahvuuteen sovelletaan samaa ohjetta kuin ankkuriköyteenkin.

Airot tai mela

Airot tai mela tulee valita niin, että niistä on hyötyä veneen liikutteluun tai ohjailuun. Yli 2tn veneissä näitä varusteita ei vaadita.

Mitä tarkoitetaan purjeveneen hätätyökalulla ja millainen sen tulisi olla?

Purjeveneessä hätätyökaluina vaaditaan rikivaijereiden tai vanttiruuvien katkaisuun äkillisen takilavaurion varalta riittävän tehokkaat välineet. Tässä kannattaa käyttää talonpoikaisjärkeä ts. rautasaha tai Pilteman sivuleikkurit kourassa tositilanteessa saattaa tulla ikävä. Tarkoitukseen hyvin soveltuva työkalu on papukaijannokkakärjellä varustetut vaijeripihdit.

Venekohtaiset pelastusliivit, pelastusrengas sekä muut kelluvat esineet, kuten lepuuttajat ja airot kannattaa merkitä esim. huopakynällä tunnistamisen helpottamiseksi.

Mitä maasähköjen suhteen tulisi huomioida?

Sähkölaitteiden käyttöolosuhteet katsotaan veneissä aina vaarallisiksi tai erittäin vaarallisiksi. Veneiden sähköjärjestelmät tulee asentaa ja korjata voimassaolevien määräysten mukaisesti ts. työ edellyttää tekijältään aina riittävää ammattitaitoa sekä työlle riittävää pätevyyskirjaa.

Maasähköjen suhteen huomioitavia asioita:

  • Sähköjärjestelmän tulee olla TN-S mukainen, ts. nolla ja suojamaa erikseen johdotettuina. Liitäntä yksivaiheinen 230V
  • Kiinteissä sähköasennuksissa on oltava pääkytkin sijoitettuna helppopääsyiseen paikkaan. Jokainen ryhmäjohto on varustettava ylivirtasuojana toimivalla asianmukaisella katkaisijalla
  • Kaikki veneeseen vietävä 230V sähkö, myös omassa aggregaatissa kehitetty, on vietävä sähkölaitteille vikavirtasuojan kautta
  • Liitäntäjohdon tulee olla säänkestävää 3-napaista kumikaapelia min. 1,5mm2, maksimipituus 25m. Johto varustetaan IEC-309 pistokkeella. 
  • Kannelle tai kannen yläpuolelle asennettavien sähkölaitteiden kotelointiluokan tulee olla vähintään IP55 

Mitä pitää ottaa huomioon veneen nestekaasulaitteiden osalta?

Nestekaasun käytöstä on säädetty asetuksella ja nestekaasustandardilla. Kaasulaitteiden on oltava höyrystävää tyyppiä, niiden on oltava tiiviitä ja niiden on kestettävä meriympäristölle tyypillisiä rasituksia. Laitteiden on oltava hyväksyttyä tyyppiä ja polttomissa on oltava liekinvarmistumet. Laitteet tulee asentaa ja tarkastaa voimassaolevien määrysten mukaisesti. Omistajan vastuulla on putkistojen tiiveystarkastus joka kevät.

Putkistossa on oltava sulkuventtiili ja jokaisessa laitteessa sen lisäksi erillinen sulkulaite. Haaroitetuissa kaasulinjoissa on oltava jokaiselle laitteelle laiteventtiili. Kaasupullot on säilytettävä erillisissä tiloissa, jonne on pääsy ainoastaan ulkokautta ja jonka alimmasta kohdasta on tuuletus veneen ulkopuolelle vesilinjan yläpuolelle. Nestekaasutila ei saa tuulettua istumalaatikkoon, jos sen tyhjennysputket avautuvat vesirajan alapuolelle. Sisätiloissa olevan nestekaasupullon kotelo on oltava kaasutiiviiksi suljettavissa ja tuuletettavissa alimmasta kohdastaan veneen ulkopuolelle vesirajan yläpuolelle. Nestekaasupullon asentamista sisätiloihin ei suositella.

Kiinteistä nestekaasujärjestelmistä tulee olla hyväksytyn asennusliikkeen antama tarkastus/asennustodistus.

Letkuasennukset veneilijä saa tehdä omatoimisesti. Kaasun johtamiseen on käytettävä oranssin väristä nestekaasuletkua, jonka yhteenlaskettu pituus saa olla enintään 120cm.

Nestekaasujärjestelmän vuotuinen tiiveystarkastus on omistajan vastuulla. Putkistoa on myös valvottava siten, ettei se pääse hankautumaan läpivienneissä ja että kiinnitykset pitävät.

Veneisiin, joissa on nestekaasulaitteita, suositellaan kaasuhälytintä.

Ota tavaksi tarkastaa kaasulaitteiden kunto ja tiiveys joka kevät sekä aina asennustyöden jälkeen. Venttiilien ja liitosten tiiveydet saa näppärästi tarkistettua suihkuttamalla niihin veteen sekoitettua tiskiainetta. Letkuja kannattaa taivutella silmämääräisen murtumatarkastuksen helpottamiseksi. Jos letkuissa on pieniäkin merkkejä murtumista, vaihda letkut välittömästi uusiin.

Kuinka monta pelastusliiviä veneessäni tulee olla?

Jokaiselle veneessä olijalle on oltava hänelle kokoluokaltaan ja kantavuudeltaan sopiva, hyväksytty pelastusliivi tai kelluntapukine.

Millaisia pelastusliivien tulee olla?

Pelastusliivien tulee olla hyväksyttyjä. Hyväksymistä pelastusliivissä osoittaa CE- tai jonkun seuraavista viranomaisista merkintä:

  • SFS
  • Trafi
  • Konsumentverket (Ruotsi)
  • Dansk Varefaktan (Tanska)
  • Varefaktan (Norja)
  • SOLAS merenkulkuviranomainen

Suositellaan, että pelastusliivit ovat väriltään oranssit tai muuten näkyvät. 

Mitä tulee huomioida ’paukkuliivien’ osalta?

Ilmatäytteisten pelastusliivien mukana täytyy olla varaosasarja jokaista liiviä kohti. Liivit pitää huoltaa valmistajan ohjeiden mukaisesti, tehdystä huollosta on oltava merkintä liivissä. Valmistajat suosittelevat liivien uusimista 10 vuoden välein tai aiemmin jos siinä on rakenteellista vikaa.

Hieman haisee bensa?

Bensa on ärhäkkää tavaraa. Pienenkin bensanhajun syy tulee selvittää ja poistaa. Polttoainelinjan liittimet kannattaa tarkastaa ja polttoaineletku taivutella silmämääräisen murtumatarkastuksen mahdollistamiseksi aina keväthuollon yhteydessä. Tarkista samalla myös letkuläpiviennit ja moottoritilan tuuletus.

Mikä on diesel -bakteeri ja miten tauti paranee?

Diesel -bakteeri esiintyessään saattaa aiheuttaa veneen polttoainesuodattimien tukkeutumisen ja moottorin sammumisen. Mitään lopullista selvyyttä dieselbakteerin aiheuttajaksi ei ole saatu selville. Sinänsä ilmiö, joka ei ole mikään uusi, korostuu veneissä. Selvää on, että vesi polttoaineen kanssa yhdessä pahentaa ilmiötä selvästi. Vettä polttoaineeseen tulee tankattaessa vettä sisältävää polttoainetta tai veneen säiliön huohotusputken väärästä rakenteesta johtuen.

Koko polttoainejärjestelmän tarkastaminen ja puhdistaminen on pulman hoitamisen keskeinen toimenpide. Pelkkä säiliön pohjan puhdistaminen ei riitä, seinämät, putkisto, suodatinkotelot, venttiilit eli kaikki polttoaineen kosketuksissa olevat osat tulee puhdistaa.

Suotimia kannattaa varata veneeseen useampi sarja. Lisäaineella saatetaan saada pöpö kuolemaan. Tästäkin aiheutuu järjestelmään sakkautumista, sillä myös kuollut bakteerimassa tukkii suotimia. Veneen polttoainesäiliössä tulee olla riittävän suuri tarkistusluukku huoltotoimenpiteitä varten.

Plotteri löytyy…

Pelkkä plotteri tai kipparin täydellinen ’kivimuisti’ ei riitä turvalliseen navigointiin Näsijärvenkään vesistössä. Katsastuksessa hyväksytään paperiset merikartat, jotka perustuvat riittävän tuoreeseen tai itse korjaamalla ajan tasalla pidettyyn kartta-aineistoon. Käytännössä hyväksyttävän kartan tuottaja on Liikenneviraston tai vastaavaa materiaalia käyttävä toimittaja. Karttojen tarpeessa huomioidaan veneen käyttämä vesialue. Näsijärven osalta muutokset eri kartan ’vuosimallien’ välillä ovat hyvin pieniä, joten viimeisintä, sinistä karttaa ei edellytetä.